SirpaAholaLaurila

Ulosotto työllistymisen este

Minuun on nyt useampi henkilö ottanut pienen ajan sisällä yhteyttä koskien ulosottoa. Kaikilla on ollut sama tilanne, että he ovat pitkäaikaistyöttömiä ja voisivat nyt työllistyä palkkatuella. Heillä on velkaa ulosotossa ja siitä on tullut työllistymisen este. Koetan yksinkertaistaa tämän, jotta tilanne on helpompi hahmottaa.

Ulosotossa suojaosuus on 22,59 euroa päivä. Kelan peruspäiväraha on 32,66 euroa päivä. Ollessaan työtön, henkilö saa asumistuen ja mikäli toimeentulotuen normilaskelman mukaan rahaa ei elämiseen jää riittävästi, hän saa tuon osan toimeentulotukena.

Mennessään töihin hän saa siis vähemmän päivää kohti rahaa kuin työttömänä. Toimeentulotukeen ja asumistukeen tulot huomioidaan kuitenkin ennen ulosottoa, joten hän ei saa myöskään niitä. Nyt siis tulot jäävät huomattavasti alhaisemmiksi kuin työttömänä. Ja kun ne jo silloin ovat niin pienet, etteivät ne riitä arjesta selviämiseen, niin miten vähemmällä enään voi tulla toimeen.

Viime vuonna ulosotossa oli 5,4 miljardin euron arvosta velkoja. Näistä ulosottoon maksettiin yksi miljardi. 2012 varattomiksi tai tuntemattomiksi todettiin noin 220 000 maksajaa ja vajaan miljardin euron arvosta velkoja.

Monella tilanne on sellainen, että vaikka on ulosotossa ja säännöllisesti lyhentää velkojaan, korkojen seurauksena velkamassa vain kasvaa. Velat eivät vähene, vaikka niitä kuinka koettaisi lyhentää.

Jotenkin tuntuu, että olisi järkevää helpottaa töihin menoa. Velat on toki hoidettava, mutta tällä systeemillä niin ei tapahdu. Minuun yhteyttä ottaneet henkilöt olivat motivoituneita työllistymään, mutta heille ei olisi jäänyt riittävästi rahaa elämiseen.

Jos ulosoton voisi sopia niin, että vaikka 1500 euron käteen jäävästä palkasta ulosottoon lyhennettäisiin 200 euroa ja palkan kasvaessa summa nousisi kohtuullisesti, tästä hyötyisivät kaikki.

Työtön voisi mennä töihin eikä joutuisi elämään yhteiskunnan tuilla, velkoja saisi omiaan pois, verorahat tulisivat kiertoon ja ostovoimakin lisääntyisi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toimeentulotuessa ulosotto huomioidaan hyväksyttävänä menona. Voit kertoa tämän ilouutisen eteenpäin.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

Näin on, jos kyseessä on ulosottomiehen tai käräjäoikeuden virallisesti vahvistama maksusuunnitelma. Muuten niihin suhtaudutaan niin kuin kaikkiin muihinkin velanhoitomenoihin, ts. velkoja ei voi lyhentää toimeentulotuella.

Ulosotto kuitenkin voi olla esteenä työllistymiselle. Ulosoton jälkeen käteen usein voi jäädä vähemmän rahaa kuin millä toimeentulonormin mukaan pitäisi pystyä elämään. Normi hädin tuskin riittää siihen.

http://www.oivappk.fi/easydata/customers/oiva/file...

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila

Läheskään kaikki työttömät eivät edes saa toimeentulotukea. Jos puhutaan vaikka vain peruspäivärahasta (522 e netto) ja keskimääräisestä asumistuesta (150,- - 250,-), 1700,- kuukausitulosta jää voudin jälkeen vähemmän käteen kuin pysymällä työttömänä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #3

Eihän se kannustavaa ole. Toimeentulotuen verran jää kuitenkin aina käteen ellei rupea opiskelemaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ulosotto ei tunne sellaista asiaa kuin "maksusuunnitelma". Ulosotossa on normit joilla mennään ellei velkoja anna lupaa poiketa siitä. Nimenomaan vapaaehtoisesti maksettavia velkoja ei hyväksytä toimeentulotuessa, vain sellaiset joiden maksamislle velallisella ei ole vaihtoehtoja.

Tulkinta on se että jos velallinen voi valita maksaako velkoja vai kattaako peruselinkustannuksia, raha on silloin käytössä.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #4

Mikä Sinun mielestäsi sitten on "Perusturvalautakunnan toimeentulotuen soveltamisohjeissa" mainittu, ulosottomiehen tai käräjäoikeuden vahvistama maksususuunnitelma jos ulosotto ei tunne sitä?

Nyt ohitat taas kirjoituksen varsinaisen pointin ja takerrut lillukanvarsiin, niin kuin tapanasi useimmiten on.

Ulosotto toimii nykyään niin, että voudin jälkeen käteen voi jäädä vähemmän rahaa kuin pysymällä työttömänä tai käteen jää käytännössä niin vähän enemmän, ettei sillä pärjää arjessa. Pienin viilauksin voitaisiin saada aikaan tilanne, ettei velkojankaan tarvitsisi jäädä nuolemaan näppejään määräämättömäksi ajaksi.

Enempää en viitsi asiasta kanssasi vääntää, koska tunnen tyylisi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #6

Käteen voi jäädä vähemmän rahaa menemällä töihin, mutta tuleepa velat lyhennettyä.
Onko nykyisinkin korko niin suuri,että velka vain kasvaa lyhentäessäkin?
Lasketaanko ulosmittauksessakin päivärahat vain työpäiviltä?

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #10

No kun ei tule lyhennettyä, siitähän kenkä juuri puristaa. Ei tule lyhennettyä, kun töissä ei voi käydä.

Aloittaja oli hahmottamisen helpottamiseksi yksinkertaistanut asiaa. Minäkin vielä yksinkertaistan vähän lisää (ainahan tämä ei mene täsmälleen näin):

Kun ulosottomiehen jäljiltä lompakkoon jää 700,- - 800,- ja siitä on maksanut vuokran, jäljelle jää alle satanen viikoksi. Arkipäiville ja viikonloppuun.

Kun siitä vielä päivittäin maksaa matkat työpaikalle ja takaisin, huomaa, ettei töissä voi käytännössä syödä. Jonkun aikaa tietenkin voi pärjätä 8 tuntia syömättäkin, vaikka verensokeri vähän laskisikin, mutta ei kovin kauan.

Töissä siis ei enää voi käydä. Eikä lyhentää velkojaan. Kyseessä ei ole edes tahtokysymys.

Pienellä säätämisellä tämä asia voitaisiin muuttaa. Niin, että velallinen voisi maksaa velkojaan, hän maksaisi veronsa sen sijaan että elää yhteiskunnan tuella, ja velkojakin saisi omansa jollain aikavälillä.

Kannustavuutta en ottanut esimerkissä edes huomioon.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Tarkoitus kai on, että suojaosuudella tulisi toimeen. Nykyisin työpaikkaruokalat ovat niin kalliit,ettei monilla muillakaan ole varaa syödä niissä vaan ottavat eväät mukaan. Tietenkin työmatkakustannukset pitäisi ottaa huomioon ulosmittauksessa.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #13

En edes ajatellut ruokalassa syömistä. Eväisiinkään tuosta ei irtoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Enhän minä tästä eri mieltä ole missään tapauksessa. Ulosottoon pitäisi saada joustoa tilanteissa joissa marginaalihyöty työssäkäynnistä jää liian vähäiseksi että töitä huvittaisi tehdä. Tilanne myös vaihtelee ulosotossa olevien summan kohdalla. Jos velat saa kuitattua esimerkiksi vuodessa, aika moni on valmis elämään sen aikaa vähemmällä. Jos taas palkka on pieni, lyhennykset pieniä, korko melko kova ja ulosotossa kymmeniä tuhansia, on odotettavissa että työssäkäynti ei välttämättä paranna elämänlaatua koko loppuelämän aikana.

Jälkimmäisen kaltaisessa tapauksessa olisi mielestäni reilua että ulosotto kuitataan kokonaan esimerkiksi jollain 5-10% ulosotolla kuukausittain loppuelämän ajan. Voisi myös ajatella että tällaisella sopimuksella velallisen luottotiedot voitaisiin korjata kun vaikka 2v on maksanut sopimuksen mukaisesti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Mikä on nykyinen korkotaso ulosotossa?
Mitä varten ulosoton pitäisi olla sen reilumpaa kuin mikään muukaan tässä rahapelissä?

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #15
Käyttäjän SeijaHuuhtanen kuva
Seija Huuhtanen

En nyt tunne ulosottopuolta kovinkaan hyvin, mutta sellainen käsitys on, että velan päälle tulevat sitten järjettömän suuruiset korot ja ulosottoviranomaisen palkkiot. Olisiko tuohon puoleen syytä puuttua?

Eihän siinä ole mitään järkeä, jos ulosottovelallinen makselee tuloihinsa nähden maksimimäärän ja siitä huolimatta velkapääoma vain kasvaa.

En tiedä, onko ulosottomiehellä edelleen oikeus ns. sporttelituloihin. Niistä pitäisi nyt vähintään luopua ja ulosottomiehelle pitäisi riittää palkkatulo.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kai velka on silloin aikamoinen jos se vaan kasvaa lyhentämisestä huolimatta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pienipalkkaisella summan ei tarvitse olla kuin joitakin kymppitonneja, joka tapauksessa alle 100.000, kun vuotuiset korot ylittävät jo yksinään ulosoton määrän.

Tuo ei ole hyvä tilanne. Onneksi meillä on Takuu-säätiön kaltaisia toimijoita joiden ansiosta korot laskevat merkittävästi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Pienipalkkaiselle ei mitään 100 000 lainoja myönnetä, ellei sitten ole onnistunut kasamaan vippilainoja hirveät määrät.

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #18

Eihän kukaan ole lainaa hakemassa enää, kun velkoja on jo ulosotossa.

Kyseessä voi olla esimerkiksi yrittäjä joka on mennyt konkurssiin. Tai velat ovat voineet syntyä muuten missä tahansa elämäntilanteessa, kun vielä oli maksukykyä. Tai takauksesta.

Pienipalkkaiseksi voi muuttua myöhemminkin. Vaikka mainitussa konkurssitapauksessa. Tai miten tahansa muuten.

Jokaisella palkka ei automaattisesti kasva ikävuosien myötä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Aivan. Hyväpalkkainenkin voi joutua työttömäksi. Mutta millaista korkoa nykyisin menee ulosotossa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #25

Se on kymmenen prosentin hujakoilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän SeijaHuuhtanen kuva
Seija Huuhtanen Vastaus kommenttiin #26

Ei taida kymmenellä prosentilla selvitä. Olen joskus vuosia sitten työskennellyt tehtävissä, joissa jouduin tekemisiin sakkojen kanssa. Tuolloin niiden päätyminen ulosottoon taisi tietää 16 %:n korkoa. Ehkä tuo on nyt alempi, sillä Ylen sivuilla oli tuollainen tieto:

Ulosottoon joutunut saattaa maksaa kohtuutonta korkoa. Jos velka on syntynyt vuosia sitten, perittävä korkokin voi olla menneestä maailmasta. On mahdollista, että velalliselta perittäisiin vuodesta toiseen jopa 15 prosentin korkoa.
http://yle.fi/uutiset/ulosoton_korko_voi_olla_koht...

Ja sitten vielä tuollainen tieto:

Laskuissa maksut kertyvät seuraavasti: viivästyskorko, viivästys- ja muistutusmaksut velkojalle, perintätoimiston perintäkulut, tuomioistuimen käsittelymaksut, velkojan oikeudenkäyntikulut ja ulosottomaksut. Mikäli laskut myöhästyvät merkittävästi, tulee seurauksena myös maksuhäiriö.

Ulosottoon menneet laskut kerryttävät myös korkoa. Velallisella voi olla maksettavanaan jopa pidemmältä ajanjaksolta jääneet velat, joiden korko juoksee koko ajan. Joten mitä kauemmin velan maksua pidennetään, sitä suuremmaksi nousevat myös korot.

http://ulosotto.org/ulosotto-korko/

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Eikö ulosottoon menneen velan korko ole vakio?

Käyttäjän karilaurila kuva
Kari Laurila Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#8
Suomi on kaikessa liian jäykkä maa ja ei toimi. Ministeri Susanna Huovinenkin on todennut: ''Se mikä toimii muualla ei toimi Suomessa.''

Suomessa pitäisi olla mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin.

Käyttäjän miljasaresvaara kuva
Milja Saresvaara

Ihmeiden ihme kyllä ettei tuolle vaan tehdä mitään, kun tällainen järjestely on haitallinen kaikille.

Toimituksen poiminnat